Juuri avaruuden suuruuden ja paikallaan pysymisen takia tähtiä voi käyttää paikanmääritykseen. Proxima Centaurista tai sen naapurista Alpha Centaurista katsottuna maan kiertoliike auringon ympäri on olematonta heilumista. Käytännössä voi ajatella että tähdet ovat avaruudessa paikallaan ja me maapallolla niiden keskellä. Maan liike auringon ympäri on niin vähäistä, ettei sitä kannata ottaa huomioon. Tähdet toki liikkuvat toisiinsa nähden, mutta niin vähän etteivät ne ihmisen elinaikana näytä liikkuvan minnekään.
Tähtitaivas näyttää muuttuvan vain kahdesta syystä.
Tähtitaivaan voi ajatella isoksi palloksi maapallon ympärille, jossa tähdet ovat kiinnitetty sisäpinnalle. Tällaiseksi babylonialaiset itseasiassa kuvittelivat maailman. Me olemme maapallolla tyhjän pallon keskellä. Tähdet ovat kiinnitetty isomman tyhjän pallon sisäpinnalle. Kun maapallo pyörii tyhjän pallon keskipisteessä, me näemme eri osan taivaanpallon sisäpinnasta.
Maapallon pinnalla näet taivaanpallosta aina puolikkaan. Maapallo jalkojesi alla peittää sen toisen puolen.
Kun maapallo pyörii, näet eri osan taivaanpallosta.
Näin tietysti vain jos koko ajan olisi yö tai jos käytät kaukoputkea tai kiikareita. Kirkkaimmat tähdet voi nähdä myös päivällä tai ainakin aamu- ja iltahämärässä myös kaukoputkella.
Riippuu vuodenajasta millä puolella maapalloa aurinko valaisee. Siitä lisää myöhemmin. Seuraavissa luvuissa jätetään aurinko toistaiseksi huomiotta. Niissä oletetaan että voit nähdä tähdet oli sitten yö tai päivä.