Maapallo on aika iso. Jos yrität kävellä Helsingistä Hämeenlinnaan, tekee matkalla mieli ostaa junalippu. Vaikka Hämeenlinna on kaukana, maa on pikkuruinen verrattuna aurinkokuntaamme. Jos maapallo ajatellaan 1 mm kokoiseksi hiekanjyväksi, vastaisi aurinko 10 cm kokoista appelsiinia. Maa kiertää tässä mittakaavassa appelsiinia 10 metrin etäisyydellä ja kuu olisi 0,3 mm kokoinen hiukkanen, joka kiertää maata 3 sentin etäisyydellä. Lähimpään seuraavaan tähteen Proxima Centauriin, matkaa olisi tällä mittakaavalla n. 3000 kilometriä. Jos lähijuna Helsingistä Proxima Centauriin kulkisi 100 km/h, se olisi perillä 45,6 miljoonan vuoden kuluttua.
Aurinkokuntamme ja Proxima Centauri ovat kaksi tähteä galaksissa, tähtijoukossa, jonka nimi on Linnunrata. Linnunradassa on arviolta 100 – 400 miljardia tähteä. Luku on epätarkka, koska tähtiä on vaikea laskea. Tiedän, koska kokeilin itse.
Jos kuvittelemme Linnunradan pariksi sadaksi miljardiksi avaruudessa leijuvaksi appelsiiniksi, olisi appelsiinijoukko levittäytynyt halkaisijaltaan 74 miljoonan kilometrin alueelle. Tätä ei enää tahdo ymmärtää. Jos pienennämme mittakaavaa ja ajattelemme että Auringon ja Proxima Centaurin välinen etäisyys on vain yksi millimetri, on Linnunradan halkaisija 23 metriä. Voit kuvitella Linnunradan 23 metriä halkaisijaltaan olevaksi kiekoksi, jossa on pieniä valopisteitä, tähtiä, 1 millimetrin välein.
Lähin seuraava galaksi, jossa on toinen muutama miljardi pistemäistä tähteä millin välein, on Andromedan galaksi, 536 metrin päässä. Todellisuudessa sinne on matkaa 2 miljoonaa valovuotta, mikä tarkoittaa että valolla kestää 2 miljoonaa vuotta tulla Andromedasta maahan läpi kylmän ja pimeän avaruuden. Päivänsäde tulisi matkan jälkeen mielellään peikon kotiluolaan lämmittelemään. Meidän oman linnunratamme todellinen halkaisija on 100 000 valovuotta. Linnunrata, kuten galaksit yleensä, on litteä ja paksuudeltaan vain 1000 valovuotta.